 |
| https://www.facebook.com/therasmusofficial |
(English below)
Rakkauspoitsut eli The Rasmus heitti akustisen keikan eilen keskiviikkona Helsingissä Elisa studiolla, Lasipalatsilla. Sisään pääsi 100 ensimmäistä, ja sen verran meitä saattoi juuri ja juuri ollakin. Kaikki halukkaat taisi siis päästä sisään :) Itse olin paikalla n. 14:45, kun sisään päästiin 16:30. Ja siellä satoi... :D Aika paljonkin! Onneksi oli kanssajonottajilla sateenvarjoja, ja oli minullakin, mutta kivasti pystyin kyykistelemään Suvin varjon alla! Ja olipas kiva nähdä taas tuttuja naamoja pitkästä aikaa. Jonottaessa tuli kauhea fanityttöfiilis, ja siinä sitten kurkittiin ikkunoista innoissaan, kun pojat harjoitteli... Itseasiassa jo junassa kuunnellessani Rasmusta aloin hymyillä typerästi, mutta onnellisesti!
Ennen viittä Elisan heppu kertoi meille aikataulusta ja muusta. Välillä sanavalinnat kuulosti siltä, että hän olisi puhunut lapsille... :D Mutta en kyllä kovin montaa lasta siellä nähnyt, heh. Ainoa edessä ollut muksu taisi lisäksi olla työntekijän lapsi. No, pian Lauria haastateltiin siinä hetkinen, ja siellä tajusivat että oho, yleisössä on ulkomaalaisiakin! Meksikosta asti oli joku, ja sitten muista Euroopan maista joitakin.
Ja sitten tulivat kaikki lavalle, tuitui! Huusin Eerolle, että sillä on kiva tukka, ja se sanoi "Kiitos, niin sinullakin". (Minullahan oli itseasiassa hattu päässä... :D ) Ja hih, Lauri pyysi, että yleisö istuisi lattialle! Tuli kyllä kiva fiilis siinä. Tosin minä fiksuna istuin jalkojeni päälle, en takapuolelleni. Pian sain katua, kun nopeasti jalat puutui... Eikä siinä ahtaudessa kyllä pystynyt yhtään vaihtamaan asentoa. No, siinä sitten kärvisteltiin, mutta onneksi ihanat biisit veivät ajatukset pois kivusta. Oli ihana ja intiimi tunnelma koko keikan ajan, oli siistiä kun pystyi siinä biisien välilläkin jutustelemaan :)
Yllä olevassa kuvassa siis settilista. Ihmeteltiin, että missä oli ne biisit, jotka voitti Elisan facebook-sivuilla olevissa äänestyksissä? Immortalia ja Keep your heart brokenia odoteltiin ainakin... Not like the other girls oli taas aina yhtä ihana kuulla, ja samoin myös Stranger, ah! Oli muuten hauskaa, kun jotkut meistä lauloivat mukana keikkojen tyyliin - eli siis esimerkiksi In the shadowsissa ennen viimeistä kertosäettä tulisi se "hei!" -huudatus. Pojat nauroivat. :D Ja sama First day of my lifessä - se viimeinen huudatus tuli kaikilta kovaa ja sydämestä, kuin muillakin keikoilla!
Keikan jälkeen pojat hävisi hetkeksi alakertaan, ja yleisö alkoi muodostaa jonoa nimmareita ja kuvia varten. Oli hyvä, että jono muodostui siihen, missä jo minä valmiiksi olen, kun kerran en päässyt ylös ihan heti! Piti nostaa käsillä ensin toinen jalka, kun toinen polvi oli vielä maassa, pitää jalkaa hetki pystyssä, sitten varovasti koittaa tasapainotella tärisevien jalkojen varassa. Meinasin siinä vähän huojua, tuntui että kohta kaadutaan. Onneksi oli ahdasta, ehkä joku olisi ottanut kiinni... :D
Pääsin aika nopeasti hakemaan nimmarit, juttelemaan, kuviin ja halimaan. Voi miten ihanan tiukasti kaikki neljä halasivat, tuitui! Ja ehti siinä muutaman sanan vaihtaakin. Harmi vaan, että kaikki, mitä ajatteli sanottavaksi, niin katosi siinä hetkessä kuin tuhka tuuleen... Jotain muistin sentään sanoa, ja sain nimmarit Lontoon-keikan lippuunkin, heh. Ja Lauri kommentoi jotain "Hienot raudat sulla suussa." Mietin kyllä, että onko tuo sarkasmia. xD Kuvia ottaessa joku pojista tietty sanoi, että nyt pitäisi olla kaikilla hassut ilmeet. Minua alkoi naurattaa kovasti, joten kuvassa olen suu auki, silmät kiinni, Laurilla on hassu ilme, ja muut on sitten naama ihan normaalisti. Pöhköt! :D
Ei kait tässä muuta sitten. Oli ihanaa kyllä. <3 p="p">
Sitten englanniksi. Sama sisältö periaatteessa, vähän erilailla kerrottuna.
********
So. Yesterday The Rasmus had an acoustic gig in Helsinki. I was there at 14:45, and we got in 16:30. And it rained so much... Thank god we had umbrellas! But it was nice to see old friends, anyway! 100 first fit in there, but I don't think there was more than 100 persons. So propably everyone, who wanted, could fit in.
I was so happy all the time, already in the train listening to The Rasmus. I was just smiling and smiling, and when the band started, I couldn't stop smiling..... :D But it was awesome. They played great songs, and it was like a real gig - some of us sang with them like it was any gig, on In the shadows we did the first "Hey!" before the last chorus, and in First day of my life, we all sang it very loudly at one point, you know where.
There were many people from other countries, cool! Someone was from Mexico...
Oh, and we sat on the floor, because Lauri asked. It was nice, but my feet and legs started to hurt so much....! I'm so smart, I sat on my feet, not on my butt. So when we wanted to stand up, I couldn't :D When I finally could stand up, I had to be really careful, so I wouldn't fall back on the floor.
Got autographs, pictures, and hugs. Happy girl!~
 |
| herp derp Aki... :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti